Lentopallon uudistus

Lentopallon markkinoinnin kysynnän myötä FIVB on tehnyt lentopallon sääntöihin suuren uudistuksen vuosien tutkimuksen jälkeen. Vuoden 1998 paikkeilla sisälentopallon houkuttelevuuden lisäämiseksi alettiin tehdä joitain sääntöparannuksia.
Ensinnäkin syöttöpisteytysjärjestelmä muutettiin pallokohtaiseksi pisteytysjärjestelmäksi: tämä helpotti TV-lähetysajan hallintaa ja tarvetta tehdä pisteitä puolustuksessa. Aiemmin pisteitä voitiin tehdä vain, kun joukkue syötti, mutta nyt vastaanottava joukkue voi tehdä maalin myös syöttävän joukkueen voittaessa. Myös tv-lähetysten aikaa on lyhennetty vastaavasti, mikä lyhentää syöttöjoukkueen aikaa epäonnistua maalinteossa ja vaihtaa syöttöjä.
Toiseksi jokaisen pelin pistemäärää on muutettu vastaavasti. Toisin sanoen kunkin pelin tulos neljässä ensimmäisessä pelissä on 25 pistettä ja viimeisen pelin pistemäärä on 15 pistettä. Jos neljän ensimmäisen pelin tulos on 24-kaikki ja viidennen pelin tulos on 14-kaikki, joukkue, jonka on saatava 2 pisteellä enemmän maalinsa kuin vastustaja, voittaa. Jokaisen pelin tuloksella ei ole ylärajaa, eli se voi jatkua loputtomiin, kunnes joukkue voittaa 2 pisteellä.
Kolmas kohta on asettaa jokaiseen peliin kaksi teknistä aikakatkaisua, joiden tarkoituksena on lisätä tv-mainoksia, mikä parantaa lentopallopelien kaupallisen toiminnan etuja ja heijastaa täysin sponsorien etuja. Tämä uudistus edistää lentopallotapahtumien maailmanlaajuista edistämistä.
Neljäs kohde on "liberojen" perustaminen, jonka tarkoituksena on parantaa lentopallopelien katselukokemusta entisestään, lisätä hyökkäys- ja puolustuskierrosten määrää lentopallopeleissä, vahvistaa puolustusta, muuttaa voimakkaan hyökkäyksen ja heikon puolustuksen taipumusta ja saada peli jännittävämpää. Jokaisella joukkueella on "takarivin vapaapuolustaja", joka käyttää eriväristä paitaa kuin joukkuetoverinsa ja joka voi korvata minkä tahansa takarivin pelaajan, mutta ei saa syöttöä, pistää tai osallistua etukentän hyökkäykseen.